Vuosi vaihtuu. Se mikä äsken oli uusi, on kohta vanha. Silti vanhasta vuodesta uuteen matkaa – se sama poika ja tyttö joka itsekunkin sisällä on.
Jotakin oleellista säilyy, vaikka numerot muuttuvat ja osa kulisseista muuttuu.
Meille ihmisille näyttää olevan antoisaa se, että jaksotetaan elämää erilaisiksi vaiheiksi. Monesti eteenpäinmenon huomaa siitä, kun muistelee aiempia vastaavia jaksoja.
Kovin usein pohdin sitä, kuinka toimimme ja elämme tottumustemme ja tapojemme mukaan. Toisaalta se on ihan luonnollista, että esimerkiksi joka aamu ei tarvitse pitää puolen tunnin perhekokousta, millä tavoin aamu perheessä eletään. Näin monesti rutiinit auttavat, tuovat ryhtiä.
Toisinaan meidän olisi hyvä aivan tyystin muuttaa toimiamme ja tapojamme. Jättää kokonaan vanha pois. Se voi olla jokin ruoka, epäkelpo tapa, omaan elämänkulttuurin liittyvä toiminto tai proseduuri. Parhaiten vanhan tavan tai tottumuksen saa jätettyä – kun hankkii uuden tilalle.
Äärimmäisen muutoksen edessä olemme silloin, kun joku läheisistämme saa kutsun tästä elämästä tuonpuoleiseen. Todellakin – vanha on jätettävä. Mutta silloinkin jotakin oleellista jää ja pysyy. Rakkaus. Ja juuri rakkauden vuoksi monet läheisensä menettäneet ovat sanoneet, että nyt uusi suhde häneen rajan taakse on muuttunut jollakin tavalla syvemmäksi. Yhteys on toisenlaista.
Silloinkin, kun kaikki vanha otetaan pois, voi syntyä uutta, ja jopa entistä merkityksellisempää. Sielujen matkoilla vain maisemat vaihtuvat.
Annankin Sinulle, lukijani, tehtäväksi vuoden vaihteessa ottaa itsellesi kolme uutta tapaa. Niiden tulee olla sellaisia, joita pystyt pitämään. Parempi pieni kuin iso. Lisäohjeeksi annan, että yhden tulee liittyä ruokaan ja kehon hyvinvointiin, toinen omaan sisäiseen maailmaasi eli siihen mikä Sinua eniten liikuttaa ja kolmas ihmissuhteisiin. Mikä voisi olla sellainen pieni uusi tapa, jolla voit tuoda iloa toisille ihmisille, läheisillesi.
Tähtien viitoittamia polkuja, välähdyksiä valosta ja yhteydestä uuden ajan 2022 tälle ja tuolle puolen.