Viime viikkoina ja toisaalta jo parin viime vuoden aikana on puhuttu paljon stressistä, peloista ja huolista, kun meille tarjotaan paljon monenlaista informaatiota ympäri maailmaa. Tai oikeastaan ei puhuttu, vaan tarjotut pelot ja huolet on vain nieleskelty. Kaikki tämä on näkynyt monilla nukkumisessa ja unenlaadussa; usein on kerrottu ns. uutisoinnin vaikuttaneen etenkin lasten ja nuorten unenlaatuun. Tuon esille tässä blogissa hiukan laajempaa näkökulmaa tilanteeseen sekä joitakin asioita, mitä voisi tehdä nukkuakseen paremmin.
Ennen …
Taustalle kuva melko kaukaa historiasta, vaikkapa puolentoista vuosisadan takaa, jolloin suomalainen elämänpiiri eli kyläyhteisöissä. Ei ollut tiedotusvälineitä; informaatio ja uutiset tulivat kotoa sekä koulusta ja kirkosta ja toisinaan myös kiertäviltä kauppiailta. Mielessä oli ne asiat, joita siihen elämänpiiriin kuului: päivän kulku luonnon yhteydessä, maaseudun työt ja touhut, vuodenajat, ruokaan, vaatteisiin ja asumisiin liittyvät asiat ja rauhallinen kasvu lapsesta aikuiseksi ja oman kodin suunnittelu ja rakentaminen. Ja taas aikuisena kaiken oppimansa väittäminen seuraavalle sukupolvelle. Tuolloin oikeastaan ”psykoterapeuttien virkaa” hoitivat sedät ja tädit ja isovanhemmat, siinä lähellä asuvina. He kuuntelivat lapsia ja nuoria sekä nuoria aikuisia; heillä oli kokemuksen tuomaa näkökulmaa, he tunsivat apua tarvitsevan ja vinkkejä kaipaavan, mutta olivat hiukan etäämpänä kuin vanhemmat.
… ja nyt
Kontrasti tuosta ajasta on valtavan iso verrattuna tähän päivään. Maailma, joka todellisesti ei kuulu omaan elämänpiiriimme, tuodaan monin tavoin ja valmiiksi paketoituina kaikkien meidän eteemme. Valmiiksi paketoimisella tarkoitan sitä, että asioiden ns. uutisoinnin yhteydessä tarjotaan valmis asenne ja pureskeltu suhtautumistapa, miten ko. asiaan tai informaatioon tulisi suhtautua. Oma eettinen, intuitiivinen sekä kokemukseen perustuva valinta jää tekemättä. Varsinkin lapset ovat hankalassa tilanteessa, koska heillä ei vielä ole tarvittavia kehityksen/kokemuksen tuomia välineitä abstraktiin ajatteluun ja siten kykyä arvioida sitä, ovatko tarjotut uutiset itselle tähdellisiä, relevantteja.
Niinpä unenlaadun parantamiseksi ja ennaltaehkäisyksi oman työkokemukseni perusteella suosittelen kahta selkeää valintaa: ensimmäinen koskee vanhempien omia toimia ja toinen lasten ohjaamista ja opastamista.
Oma rauha heijastuu ympärille
Vanhempien omat toimet henkilökohtaisen tasapainon rakentamiseksi ovat keskeisessä asemassa. Lapsi ottaa mallin vanhemmista; se miten vanhempi itse suhtautuu asioihin, välittyy lapselle. On aivan turhaa käskeä lasta siihen tai tuohon, jos itse elämisellään osoittaa toista. Lapsi myös aistii vanhemman tunnemaiseman, eikä lasta voi huijata sanomalla jotakin, mikä on ristiriidassa omaa ajattelua ja uskomuksia. Vanhempi, ole siis aito, suora, rehellinen ja rakenna itsellesi sisäinen rauha ja vahvista tasapainoasi joka päivä. Keskity myönteiseen kommunikointiin, sillä kielteinen pitää paikallaan ja myönteinen vie eteenpäin. Oman rauhan voimalla Sinä jaksat, olipa mikä tahansa tilanne ulkopuolellasi. Rauhasi välittyy ympärillesi, hehkuu lapsillesi.
Rauhaa ei koskaan saavuteta kauhistelemalla huonoja asioita (kuten sotaa) eikä rauhaa koskaan saavuteta halveksimalla, pilkkaamalla, kiroamalla, vihaamalla ja kiusaamalla (=henkinen väkivalta) suoraan tai välillisesti eri toimien oletettuja tai todellisia tekijöitä tai toimijoita. Etenkään ilman ensikäden tietoa. Rauha saavutetaan vain löytämällä sisäinen rauha ja antamalla sen rauhan levitä ympärille; antamalla rauhan levitä ympärille viisaalla toiminnalla.
Siksi suosittelen, etenkin vanhempia vahvistamaan sisäistä rauhaa ottamalla kontaktia omaan elämäänsä. Kannustan vahvistamaan läsnäoloa nykyhetkessä ja kiinnittymistä ympärillä oleviin akuutteihin asioihin. Hyvinvointi lisääntyy aina silloin, kun läsnäolo omassa elämässä lisääntyy. Meidän (suomalaistenkaan) ei tarvitse ottaa joka päivä kantaa kaikkiin asioihin.
Inforiippuvuus
Nykypäivän ns. uutisointiin liittyen voidaan itseasiassa puhua informaatioriippuvuudesta: aivan kuin oma rauha olisi riippuvainen alituisesta kilkkailusta ja reagoinnista maailman tapahtumiin. Oma rauha on oma ja eikä se voi olla riippuvainen ulkoisesta todellisuudesta. Jos sen alistaa itsensä ulkopuolelle, se ei ole oma eikä se ole rauhaa, vaan riippuvuutta ja alistumista. Rauhaa voi vahvistaa kiinnittymällä niihin asioihin, jotka tuovat tasapainoa, hyvää oloa, yhteyttä toisiin, iloa, kauneutta, voimaantumista, joista hyvä tulevaisuus kasvaa.
Toimi myönteisesti
Oman rauhan ja tasapainon vahvistamista varten voi tehdä myös selkeitä toimenpiteitä: rajoittaa aikaa, jolloin lukee/katselee ns. uutisia; tehdä uusia asioita; soittaa rauhallista musiikkia; puhua aivan muista asioista kuten muistella vanhoja aikoja. Jokatapauksessa se vahvistuu mihin kiinnittää huomiota: huolet vain pysyvät, kun huolehtii … eikä niitä saa huolehtimalla pois. Samoin pelot vain pysyvät pelkäämällä. Tulevaisuus näyttää paremmalta, kun toivoo ja unelmoi. Joka hetki voi toivoa, miten asiat etenisivät hyvää lopputulokseen …
Entä lapsi – kaikki tuo on totta myös lapselle. Lapsi tarvitsee turvaa, rauhaa ja luottamusta ja sisäistä tasapainoa – ja kaikkea tätä lapsi saa osallistumalla vanhempien tasapainoon. Lisäksi edellisten vinkkien lisäksi tarvitaan aivan konkreettisia toimia: puhelin pois, tietokone kiinni ja telkkari kiinni. Näin vähintäänkin tiettyinä aikoina – eli sovittava ajat, jolloin laitteita voi käyttää. Kaikesta ei tarvitse käydä lapsen kanssa kauppaa ja toisinaan perusteluksi riittää, että tämän asian ”aikuinen päättää”.
Leikkikää ja hassutelkaa. Anna kirja. Pukeutukaa eri rooleihin. Pelatkaa yhdessä vanhanajan lautapelejä. Pitäkää lukupäiviä. Leipokaa, tehkää yhdessä ruokaa. Lähtekää ajelulle ja soittakaa musiikkia; tuhdit melodiat vahvistavat omaa voimaa.
Pohdi tiedon luonnetta
Ja pitäkää silloin tällöin yhdessä ns. uutishetki, ja purkakaa yhdessä se mitä teevee-netissä sanottiin. Ja tällaisessa uutispurussa on hyvä tuoda esille informaation luonne suhteessa tulkintaan: onko lapsi ja miksei aikuinenkin ollut joskus mukana sellaisessa tilanteessa tai tapahtumassa, josta on uutisoitu. Onko oma kokemus tapahtumasta ollut yhtenevä vai täysin erilainen sen kanssa, mitä tilanteesta/tapahtumasta on kerrottu. Tällöin selviää, että ei ole olemassa absoluuttista informaatiota tai faktaa, vaan aina on tulkintaa mukana. Eri näkökulmia, mihin asioilla pyritään ja kuka tai mikä taho kaikesta hyötyy. Kuka tulee ns. uutisen myötä hyvään valoon ja kuka huonoon valoon. Mitä asioilla ajetaan … tasapainoa vai hämmennystä, erillisyyttä vai yhteyttä, selkeyttä vai epäjärjestystä, pelkoa vai luottamusta.
Etsi ja ole mukana sellaisessa toiminnassa, josta tasapaino, yhteys, selkeys ja luottamus vahvistuvat.
Ja sitten vielä nukkumaan; jokin aika ennen nukkumaanmenoa pikemmin hiukan raitista ilmaa kuin sisällä oloa, ennemmin rauhallista musiikkia kuin räimettä, ennemmin lukemista kuin telkkaria sekä ennemmin kirjoittamista kuin puhelinta, ja iltasella jotakin sellaista, mistä tulee hyvä olo kuten haukkulin tai muun eläimen kanssa oleilua.
Nukkumaanmenopudotus
Sitten vielä varma nukkumaanpudotus: sulje silmät, ja kuvittele eteesi paperi, johon piirrät kuvitellulla lyijykynällä neliön, kolmion tai sydämen. Sitten aloita numeroista: ensin piirrä 1, ja kun olet sen piirtänyt, ota kuviteltu pyyhekumi ja pyyhi numero 1 pois. Ja sen jälkeen piirrä 2, ja samoin pyyhi se pois. Etene tällä tavoin niin pitkälle, että nukahdat. Ja huomaa, piirtämäsi numeron on pysyttävä kuvion sisällä. Samoin pyyhkiessäsi numeroa, et saa pyyhkiä kuvion reunuksia. Jos pyyhekumi pyyhkii reunusta pois – on pyyhittävä kaikki pois ja aloitettava alusta.
Unessa mainen kulkuvälineesi lepää ja henkesi liihottelee aivan muualla … että taas jaksat.
